- perinnöllinen informaatio siirtyy geenien välityksellä
- geenit ohjaavat jälkeläisten kehittymistä ainutlaatuisiksi yhtälöiksi säilyttäen samalla monia ominaisuuksia edellisiltä sukupolvilta
- jokaisessa kromosonissa on useita geenejä, jotka sijaitsevat tarkasti omassa kohdassaan DNA-kaksoisjuosteessa
- tätä geenin paikkaa kutsutaan lokukseksi
- evoluution kuluessa useimmissa geeneissä on kehittynyt mutaatioiden seurauksena erilaisia muotoja, eli alleeleja
Eliöiden ominaisuudet ovat geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutusten tulosta
- hedelmöityksessä sukusoluje tumat yhtyvät hedelmöitymisessä, joloin uusi yksilö saa kummaltakin vanhemmaltaan joukon geenejä
>>nämä geenit muodostavat jälkeläisen perimän eli genotyypin
>> tämä sama perimä kopioituu kaikkiin soluihin vaikuttaen rakenteeseen, elintoimintoihin ja eläimillä myös käyttäytymiseen koko elämän ajan - fenotyyppi on perimän ja ympäristön määräämää yksilön ilmiasu
Risteytyskokeiden perusteella on mahdollista päätellä seuraavaa:
1. Ominaisuuden peritiytymiseen vaikuttavasta geeneistä on olemassa useampia eri muotoja eli alleeleja
2. Kuhunkin ominaisuuteen vaikuttaa kaksi alleelia, joista yksi on peritty vanhemmilta
3.Dominoiva ominaisuus: ilmentävät ominaisuutta jo silloin kun niitä on yksi kappale. Siitä seuraa että, heterotsygoottinen eli eli eriperintäinen jälkeläinen ilmentää aina dominoivaa alleelia. Dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö voi siis olla homo- tai heterotsygoottinen
4. Resessiivinen eli väistyvä ominaisuus vaatii ilmentyäkseen aina kaksi samaa resessiivistä alleelia, eli kummaltakin vanhemmalta perittyjen alleelien tulee olla samanlaisia. Resessiivistä ominaisuutta ilmentävät yksilöt ovat siis aina samanperintäisiä eli homotsygoottisia
Sukusolussa on vain toinen alleeliparin alleeleista - sukusolujen kromosoniluku on puolet muiden solujen vastaavasta luvusta
- vähennysjaossa vanhemmilta perityt kromosonit alleeleineen siirtyvät niihin sattumanvaisesti
>> näin sukusolussa on aina kustakin geenistä vai yksi alleeli, joka hedelmöityksessä saa rinnalleen toisen alleelin - geenejä merkitään kirjainpareina siten, että saman lokuksen alleeleista käytetään aina samaa kirjainta
- dominoivaa alleelia kuvataan isolla ja resessiivistä pienellä kirjaimella
- populaatiossa voi olla samasta geenistä useampia kuin kaksi erilaista muotoa: multippeli alleeli
- uudet alleelit syntyvät mutaatioiden seurauksena ja niiden vaikutus fenotyyppiin vaihtelee
Kaikki alleelit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä - välimuotoisessa periytymisessä kummankin alleelin vaikutus ilmenee jälkeläisessä
- välimuotoinen eli intermediaarinen
- esim. kun risteytetään valko- ja punakukkainen kukka F1.polven yksilöt ovat kaikki vaaleanpunaisia
- koska kumpikaan alleeli ei dominoi toista, käytetään merkinnässä molemmissa isoa kirjainta ja yläindeksiä
Yhteisvallitsevassa periytymisessä kumpikin alleeli vaikuttaa itsenäisesti - eräistä geeneistä tavataan alleeleita, jotka kumpikin vaikuttavat yksilön fenotyyppiin täysin itsenäisesti, eli ne tuottavat oman, erillisen piirteen yksilöön
- esim. AB- veriryhmä, jolloin yksilö on perinyt molemmat dominoivat alleelit
Jotkin alleelit ovat kaksinkertaisina tappavia - eräitä alleeleita tavataan vain homotsygoottisilta yksilöiltä
- esiintyessään kahtena kappaleena ne aiheuttavat jälkeläisen kuoleman jo ennen tämän syntymää tai viim. ennen lisääntymisikää
>> tällaisia alleeleita kutsutaan letaaleiksi - letaalialleelit ovat luonnossa melko yleisiä, jokaisessa ihmisessä useita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti