Proteiinit ovat solujen toiminnan kannalta keskeisimpiä molekyylejä
Proteiineja tarvitaan moneen tehtävään:
Lähetti-RNA vie DNA:n viestin solulimaan
-Lähetti-RNA:t siirtyvät tumahuokosten kautta solulimaan, jossa on myös siirtäjä-RNA:ta ja ribosomeja.
-Lähetti sisältää DNA:sta kopioidun ohjeen proteiinin rakentamiseksi.
Proteiinien valmistus tapahtuu ribosomien pinnalla
-Solulimaan tullut lähetti-RNA tarttuu alkupäästään ribosomiin, joka liukuu lähettiä pitkin, kunnes saavuttaa aloituskolmikon.
-Lähetti-RNA:n tuoman viestin tulkintaan tarvitaan solulimassa olevia RNA-molekyylejä.
Aminohappoketju vaatii yleensä muokkaamista
-Aminohappoketju ei vielä ole valmis proteiini, valmis tulee vasta kun se on saanut kolmiulotteisen rakenteensa.
-Proteiinin aminohappojärjestys vaikuttaa siihen, millainen proteiinin kolmiulotteinen rakenne on.
Proteiineja tarvitaan moneen tehtävään:
Entsyymit, esimerkiksii ruuansulatusentsyymit.
Varastoproteiinit, esim. kananmunan valkuainen
Kuljetusproteiinit, esim. hapen kuljetus veressä, hemoglobiini
Supistuvat proteiinit, esim. lihasten aktiini ja myosiini
Suojaproteiinit, esim. vasta-aineet
Hormonit, esim. kasvunsäätely, kasvuhormoni
Rakenneproteiinit, esim. sidekudokset, solukalvon rakenneosa
Reseptoriproteiinit, esim. viestin vastaanotto
Proteiinit rakentuvat aminohapoista
-Proteiinit ovat orgaanisia molekyylejä, joita solut valmistavat aminohapoista solulimassaan.
-Aminohapot rakentuvat hiili-, happi-, vety, typpi- ja joskus myös rikkiatomeista.
Proteiinien rakennusohjeet ovat tumassa
-Esitumallisilla eli arkeilla ja bakteereilla ei ole selvä tumaa, vaan niiden perintöaines sijaitsee solulimassa.
-Jakautuvissa soluissa voidaan saada näkyviin tumassa oleva perintöaines.
-Suurimman osan solun elinkaaresta perintöaines on ohuena rihmana, kromaattina, joka ei erotu mikroskoopilla.
-Kun tuma
jakautuu, perintöaines pakkautuu ja kiertyy mikroskoopilla nähtäviksi
kromosomeiksi, tuman sisällä voidaan nähdä tumajyvänen.
Proteiinien rakentamisessa tarvitaan nukleiinihappoja
-Soluissa on
kahta erilaista nukleiinihappoa. DNA eli deoksiribonukleiinihappo
sisältää yksilön vanhemmiltaan perimän perintöaineksen.
-Kromosomit rakentuvat DNA:sta ja proteiineista.
-Toinen solujen sisältämä nukleiinihappo on RNA eli ribonukleiinihappo.
-DNA:n
toiminnan kannalta olennaisia ominaisuuksia: 1) Se voi sisältää
informaatiota, 2) se pystyy tekemään itsestään kopioita, 3) sen
sisältämä informaatio voi muuttua. Nämä kaikki ovat evoluution tärkeitä
askelia, kun elämä kehittyy maapallolla.
-DNA.n
kemiallista rakennetta voidaan verrata tikapuihin, jotka ovat kiertyneet
spiraalille. Tikapuiden pystypuita vastaa sokeriosasta ja fosfaatista
muodostunut runko. Poikkipuolat muodostuvat neljästä erilaisesta
emäsosasta.
-Nukleotidi on DNA:n rakenneyksikkö. Se koostuu sokerista, fosfaattiryhmästä ja yhdestä orgaanisesta emäksestä.
-DNA:n neljä emästä ovat adeniini, sytosiini, guaniin ja tymiini.
-Sokeri-fosfaattirunko on aina samanlainen; sokeriosana toimii deoksiriboosi.
-Adeniini ja tymiini muodostavat parin, samoin guaniini ja sytosiini.
-RNA:n
sokeriosan rakenne on erilainen kuin DNA:n, sillä siinä on
riboosisokeria. Nukleotidien emäsosat ovat mutten samanlaiset, mutta
tymiinin paikalla on urasiili. Lisäkni se on myös yleensä yksijuosteinen
molekyyli.
-RNA voidaan jakaa kolmeen erilaiseen tyyppiin: lähetti-RNA, siirtäjä-RNA ja ribosomi-RNA.
-RNA:n päätehtävä on proteiinien rakentaminen solulimassa.
-DNA sisältää ohjeen kaikkien näiden RNA-molekyylien muodostamiseen.
Geeni on jakso DNA:ta
-Geenit ovat DNA-molekyylin toiminnalsia jaksoja.
-Geeni sisältää
ohjeen, jonka perusteella voi eri vaiheiden jälkeen muodostua usean
aminohapon mittainen ketju, josta sitten rakentuu tietty proteiini.
Proteiinit syntyvät DNA:n ohjeen mukaan
-Kaikissa elävissä soluissa syntyy ja hajoaa proteiineja jatkuvasti.
-Aminohappoja eli proteiinien erilaisia rakenneosia on vain 20.
Lähetti-RNA rakentuu DNA:n ohjeen mukaan
-Proteiinisynteesi=tapahtumaketju, jossa proteiinit syntyvät. Se tapahtuu solulimassa ribosomien pinnalla, DNA:n ohjeen mukaan.
-Tumallisilla soluilla DNA ei poistu tumasta, vaan tiedon proteiinien rakennuspaikalle solulimaan vieviestiviejä eli lähetti-RNA.
-Proteiinisynteesi=tapahtumaketju, jossa proteiinit syntyvät. Se tapahtuu solulimassa ribosomien pinnalla, DNA:n ohjeen mukaan.
-Tumallisilla soluilla DNA ei poistu tumasta, vaan tiedon proteiinien rakennuspaikalle solulimaan vieviestiviejä eli lähetti-RNA.
Lähetti-RNA vie DNA:n viestin solulimaan
-Lähetti-RNA:t siirtyvät tumahuokosten kautta solulimaan, jossa on myös siirtäjä-RNA:ta ja ribosomeja.
-Lähetti sisältää DNA:sta kopioidun ohjeen proteiinin rakentamiseksi.
Proteiinien valmistus tapahtuu ribosomien pinnalla
-Solulimaan tullut lähetti-RNA tarttuu alkupäästään ribosomiin, joka liukuu lähettiä pitkin, kunnes saavuttaa aloituskolmikon.
-Lähetti-RNA:n tuoman viestin tulkintaan tarvitaan solulimassa olevia RNA-molekyylejä.
Aminohappoketju vaatii yleensä muokkaamista
-Aminohappoketju ei vielä ole valmis proteiini, valmis tulee vasta kun se on saanut kolmiulotteisen rakenteensa.
-Proteiinin aminohappojärjestys vaikuttaa siihen, millainen proteiinin kolmiulotteinen rakenne on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti